Kauhea kun päivät kuluu nopeasti, kuvittelin kerkeäväni kirjoitella joka päivä jotain. Erehdyin !
Muistellaampa aikaa taaksepäin...
Keskiviikkona kävimme Niileksen (kummipoikamme), Hanna ja Harrin luona kylässä. Heillä on myös kaksi koiraa borterrieri Joo-Joo ja cairninterrieri Aijaa.
Seela pääsi tekemään tuttavuutta uusiin koiriin sekä lapseen. Kylläpä kaikilla toimi yhteysymmärrys hyvin. Pihamaalla vilistelivät ja nauttivat koiruudet. Niileskin sai nätisti silitellä Seelaa. Minusta tuntuu, että Niilestä jännitti enemmän.
Torstai rauhoitettiin sitten ihan tietoisasti. Ihan kotosalla oloa sekä takametsään tutustumista. Päivällä oli kova ukonilma, ei häirinnyt mitenkään pennun unia. Nukkua porskutti vain ukkosen paukkuessa, tässä kohti voi sanoa, että onneksi Roosalla on kuulo mennyt jo lähes kokonaan ja eikä kuullut pauketta.
Oikastaan meillä rauhotuttiin aika lailla. Ismo nimittäin meni heti aamusta työterveyteen, josta hänet passitettiin lähetteellä sairaalaan. Polven limapussi tulehtunut, missä lie kontannut :) No työmaalla! Ehkä hieman kotosallakin pentusen kanssa. Onneksi ei joutunut jäämään sairaalaan, sai antibiottia pistoksena ja sairaslomaa sunnuntaihin. Nyt joutuu käymään sitten antibiottitiputuksessa päivittäin. Maanantaina sitten lääkärin tarkastukseen onko tulehdus lähtenyt vaiko jatkuuko antibiotti tiputus. Nyt Ismo kotosalla kanyli kädessä ja ei kuulemma saa tehdä mitään. Saiskin josku nähdä, ettei tee mitään.
Tänään sitten mie meninkin töihin, kun Ismo kerran kotona. Näin saan siirrettyä vapaita eteenpäin.
Ismolla oli käynyt päivän aikana useamman pienen pyrähdyksen ulkosalla Seelan kanssa. Olivat katselleet postin rullakoiden siirtelyä asfaltilla ja pikku-neiti ei ollut välittänyt mitään.
Ihanaa, kun äänet ei pelota!! On se Seela vain niin rohkea pikku-neiti.
Illalla käytiin lammella käveleskelemässä ja vettä piti ensin ihmetellä ja sen jälkeen yrittää haistella.
Nyt nukutaan raukeasti selällään, mutta kohta me taas kipaistaan ulos.....
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti