Pentuleikkejä

Sunnuntai oli vesisateinen päivä, mutta illan tullen päätin etten ole sokrista ja niin suunnattiin kentälle painitreffeille; Vippi ja uutena tuttavuutena (göötti) Rolf. Kyllä pentusilla oli painimatsit päällä. Leikin ohessa otin muutamia luoksetulo harkkoja, osa toimi, osa kutsuista taisi  mennä kuuroille korville leikin tiimellyksessä. Seela ja Vippi uskoltautui metaliseen putkeen (olisikohan joku ilmastointiputki, joka on pk koirilla ollut käytössä) juoksentelemaan. Vippi oli taitava tikapuilla, Seela ei uskoltautunut kuin ylösmenolle.
Laura otti paljon kuvia, tässä muutama kuvasadosta. Kiitos Laura.

Joukkopainia

Metalliputkessa tutkimusmatkailijat :)

Vähän poserausta

Tottelevaisuutta ja kaupunkia

Tänään tehtiin harjoituksia Kirsin opastuksella hihnassa nätisti kulkemiseen. Seelan hihna kun meinaa välillä mennä aivan turhan kireälle. Äkkiä neiti huomasi käskyn nätisti, jolla hihna löystyikin pian. Näitä nyt harjoitellaan. Lisäksi harjoiteltiin paikalla istumista ja luoksetuloa. Taas aivan mahtavia vinkkejä minulle Kirsiltä, kiitos!

Lisäksi kävimme kaupungilla katselemassa; olikohan tämä meidän jätskiretki vai koirien totus retki. Ei vaan kyllä koirat saivat joukkorapsutusta, rullalautojen ohitusta ja kauppakeskuksessa kävelyn. Kyllä oli väsynyt koiruus kotosalla.

Ilta metsä kävelyllä tein vielä sen kymmenkunta luoksetuloa, kun Seela vapaana juoksenteli YHDEKSÄN onnistui.

Seelan kanssa touhuilua

Torstaina tulimme kotiin ja perjantaina sitten olikin jo heti luvassa pentutreffit Vipin ja Karrin kanssa koirakerhon nurmi kentällä. Seela on tavannut ennenkin molemmat pennut erikseen, mutta nyt eka kertaa pääsivät kaikki kolme tapaamaan yhdessä. Kyllä oli painia, temmellystä ja luoksemista. Ihan tuntui, että itsekin hengästyy moisessa menossa. Seela on alkanut värkkäämään kiinni ottamisen kanssa ja sainkin Kirsiltä hyviä neuvoja ja ohjeita. Niitä olenkin nyt noudattanut ja harjoitellut. Painireissu olikin yllättävän väsyttävä, Leela (kuten kummipoikamme kutsuu Seelaa) nukkui neljän tunnin päikkärit.

Lauantaina samalla kokoonpanolla sitten suuntasimme keskusta tuntumaan ja tutustelemaan kaupunki elämään. Oli vieraita ohi käveleviä ihmisiä, koiria, polkupyöriä sekä kaiken kokoluokan autoja. Jopa näimme lavettien päällä Rovaniemen ohi kulkevan sellutehtaan, tämä varmistui sitten myöhemmin lehdestä. Meillä kyllä oli omat arvailumme Kirsin ja Marin kanssa, mikä tuo kumma kuljetus oikein on  :)
Torin laidassa tutstuimme myös rautaritilä portaisiin Seela uskaltautui ylimmälle portaalle seiskoskelemaan ja alas betonikuiluun myös tutusteli rohkeasti, mutta itse portaat oli peloittavat ja yksi ylin porras tultiin ylös. Tälläisia portaita pitää käydä uudelleen harjoittelemassa. Vippi uskalsi hienosti mennä portaita.

Sunnuntai oli lepopäivä. Oltiin mökillä ja siellä koirat sai vapaasti samoilla metsänreunassa. Tosin mökillä kyllä harjoittelin useampaan otteeseen luoksetuloja Seelan kanssa. Edistystä tapahtui, en ottanut Seelaa kiinni vaan päästi joka kerta jatkamaan touhuja.

Maanantaina käytiin sitten Anttilan perhettä katsomassa, Seela sai taas hyvää totuttelua lapseen eli kummipoikaamme Niilekseen. Sekä aikuisiin koiriin Aijaahan ja Joo-Joohon.
Luoksetuloja harjoiteltiin päivän aikana useampaan otteeseen ulkona käyntien lomassa.

Tiistaina sitten kävimme Ismon, Tiran ja Seelan kanssa hillasuolla. Ismo ja Tira painatti menemään. Met Seelan kanssa kuljimme rauhassa ja katseltiin varmaan enemmän maisemia, kuin marjoja. Ihanaa ei ollut edes sääskiä ja mäkäräisiä, mutta lämmintä. Ismoon alkaa taas iskemään hillahulluus.

Keskiviikkona sitten oli keskustassa pentutreffit Vipin ja Pennin kanssa, pari tuntia käyskentelyä ihan keskustassa. välillä piti saada pentuje painiskella keskellä kävelykatua ja yrittää moista juttua suojateilläkin. Paljon näkyi iloisia ilmeitä ohikulkijoiden kasvoilla sekä muutama joka uskaltautui kysymään; saisiko pentuja silittää. Tottahan toki, erittäin hyvää totuttelua.

Torstaina oli jälleen kolmikon treffit ja kohteena Tarsalampi. Saatiin mukaan Laura kameran kera. Kyllä oli painia ja juoksua veden rajassa. Seela käy kivasti hakemassa rantavedestä lelua ja keppiä. Seela uikin kunnolla. Kyllä oli hiekkasia pentuja retken jälkeen.

Joukkopainia

Seela vetäisi taas kunnon päikkärit, ennekö lähdimme taas mökille. Mökille tuli myös Henkka ja Eevi sekä kaksi Henkan haskia. Seela seuraili mökillä uteliaana isojen koirien tohuja ja oli niissä pikkuisen mukanakin. Tosi hieman ehkä jänskätti, nämä isot koirat. Tira pääsi mökillä turkistaan, nyt on keveämpi sitten sen mennä Ismon mukana hillasoilla. Ilman että jokainen tikku ja risu tarttuu turkin mukaan.

Tänään kun on mökiltä kotia palattu onkin ollut sitten ihan lepo päivä. Nyt onki päästy ajantasalle :)

Huomenna täytyykin sitten alkaa jännittämään ja pitämään pekkuja pystyssä Seelan äipälle. Espera on timon kanssa kilpailemassa European Poen 2010 agikisoissa Tsekeissä.

Lomareissun viimeinen etappi Kuusamo

Reissun viimeinen etappi oli Kuusamo. Henkan ja Eevin luo. Ihanaa ei enään sitä yltiöpäistä lämpöä. Kyllä mie oon viileämmän ilman immeinen ennemmin kuin yltiöpäisen lämmön. Seela oli tosi reipas Henkan luonna vaikka siellä oli paljon koiria. Reippaasti kävi "haskit" ym. koirat tervehtimässä aidan takaa ja ulkona olevat lemmikki kanit oli Seelasta aivan ihania. Eeviä piti seurata tomerasti häntä pystyssä vähän joka paikkaan.

Kyllä reissussa on aina mukavaa, mutta kotia on kiva palata. Lomaa töistä on vielä reilu viikko tälle rupeamalle vielä jäljellä, joskos sitten elokuussa ottaisi seuraavan lomaviikon?? Josko silloin reissua Vaasan suuntaan katsomaan Espera äippää sekä Annea ja Timoa.

Uusi tuttavuus Seelalle

Jatketaan kuulumisia....Iisalmi ja Koli

Kokkolasta jatkoimme matkaa Íisalmen kautta Kolille (tosin mie olisin halunnut Vaasan kautta). Satuimme tietysti sinne kuuluisaan lämpöaaltoon, liika on aina liikaa minun mielestä. Iisalmessa lämpömittari nätti vielä illalla seitsemän aikaan +31 onneksi hotellin huoneessa ei ollut lämpömittaria. Varmasti tieto olisi vielä lisännyt tuskaa.

Iisalmen iltakävely maisemaa.

Kolilla lämpöä riiti myös, mutta onneksi mökkimme oli lähes rannassa ja uimassa päästiin käymään koko porukka, lähti se talviturkki meiltä kaksi jalkaisiltakin.

Tira ja Seela vilvoittelemassa, kyllä vesi on helteellä kiva.

Pieni märkä uimari koira.

Kolikin piti käydä tietysti valloittamassa, valloittaminen piti kylläkin jättää iltaan, jotta ilman lämpötila kerkeäisi laskea.

Akka-Kolin näkymää.

Pieni urhollinen Kolin valloittaja.

Näkymää Ukko-Kolilta

Kokkolassa

Kokkolaan oli "pakko" päästä eihän 12 Klagia voinut jättää välin. Jokaisessahan olemme olleet. Tällä kertaa ei oltu kisaamisen merkeissä, mutta aistimassa ja katselemassa näiden aivan ihanien kisojen tunnelmaa.
Rovaniemeltä olikin kivasti porukkaa kisailemassa. Ritva ja Minna laumoineen, Matti Nikin ja Pyryn kanssakuten ennenkin :). Mutta uusia tuulia olivat haistelemassa Saana, Tamin ja Riimin kanssa. Maria ja Nuka. Tuiskun koko perhe, Arto kisasi Karman kanssa. Ira-Eerika ja Nemo. Taisi tulla uusi ennätys Rovaniemeläisten osallistumisesta näihin kisoihin.

Tässä muutamia kuvia kisapaikalta ja sen tunnelmasta.

Kisa tunnelmaaa.

Kokkolan kisojen radat ovat tuon hiekkarannan takana isolla nurmi aukiolla, kaunis paikka.

Tuiskun perhe pelaamassa minigolfia .

Seela tutkailee vesi näkymää.

kesä jo pitkällä

Voi, voi, kun en ole kerennyt/jakasanut kirjoittaa.
Paljon on asioita kerennyt tapahtua sekä kilometrejäkin on taittunut.

Aloitetaan vanhemmista ja kirjoitellaan tälle päivälle useampi oma teksti.

10.7. startattiin auto kesälomareissuun ja ensimmäinen määränpää oli Oulu ja siellä tapaamaan Seelan Lenni velipoikaa. Kyllä oli pennut saman kokoisia. Lennillä oli vain isompi urosmainen pää ja suuremmat tassut.
Kyllä pennuille maistui leikki ja paini. Nämä kuvat varmaan kertovat paljon enemmän kuin minun sanat.

Kiitos Katjalle perheineen, että saimme tulla kyläilemään ja vaihtamaan kuulumisia.
Varmasti vielä tapaamme uudelleen monta monta kertaa.
Oulusta jatkoimme samana päivänä kohti Kokkolaa.