Nyt mennään jo kesäkuun loppua. Paljon on kerennyt kuukausien aikana tapahtua.
Toko kurssi on loppunut ja harjoiteltavaa on hurjasti vielä ennekö uskaltaudutaan ensimmäiseen toko kokeeseen, hurjat ajatukset keväällä toko kokeeseen menemisestä kariutuvat kyllä täysin, kun olisi ollut aika ilmottautua. Harjoitellaan ja harjoitellaan, syksy uutena ajankohdan suunnitelmana.
Agilitya on harjoiteltu ahkerasti nyt ei olla enään penturyhmä vaan eskari-ryhmä. Eskari-ryhmää meille vetää Johanna ja Henrika. Itsekseni olen myös käynyt harjoittelemassa. Kepit on ollut paljon vaikeampaa opettaa, kuin mitä olen sen muistanut olevan. Vai oliko kepit sitten Tirasta, niin paljon hauskemmat. Tuohonko keksisi vastauksen?
Seela on kuuliaisempi ja varovaisempi, kuin Tira agilityn suhteen, mutta huomattavasti avoimempi ihmisten ja vieraiden asioiden kanssa.
Agilityssä on meillä nyt ilmennyt "ongelma" A-esteellä sekä puomilla. Toki tämä "ongelma" on toisaalta positiivinen, mutta toisaalta laittaa minua miettimään. "ongelma" on nimittäin se, että Seelaa ei saa pois alastulokontaktilta. Ongelmans kullakin?
Jo ennen Seelan tuloa olin tehnyt itselleni selväksi ettei uusi koira tule hyppimään alastulokontakteja, moneen otteeseen mietin ja suunnittelin kuinka opetan kontaktit ym. Juu-u kontaktivirheitä ei ole tullut kertaakaan :) Neiti kököttää kontaktilla takatassut pinnalla ja etutassut maassa. Nyt sitten pohdin ja mietin miten tästä eteenpäin, jotta kontaktit säilyy ja koira jatkaa matkaa.....
Hyppyrimat ovat pysynyt paikollaan, tosin tekniikassa on paljon opeteltavaa sekä erinlaisissa ohjauksissa.
Lämpimän kesäkuun alun aikana Seela ihastui uimiseen ja nyt kaikki pienetkin vesilätäköt ovat todella kiinnostavia. Seela uskoltautuu uimaan ihan kunnolla, Tira edelleen kahlailee rantavedessä ja painaa päänsä vain välillä veden alle ja puhaltelee vesikuplia :)
Seelan olen nyt ilmoittanut Rovaniemen juhannus kv näyttelyyn sekä Kokkolan kv näyttelyyn.
Seela on myös saanut uuden leikkikaverin Henrikalle tuli tuossa reilu viikko sitten malipentu Ani ja sen kanssa on mukava painiskella. Saa nähdä miten käy, kun Ani kasvaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti